Gullön kartano sijaitsee kauniilla maaseudulla meren äärellä, noin 14 kilometrin päässä Tammisaaren keskustasta. Kartanolla on pitkä ja monivaiheinen historia, joka ulottuu 1500-luvulle. Gullö on ollut maatilamatkailun edelläkävijä, ja tilan vanhoja työläisasuntoja on vuokrattu kesävieraille jo 1960-luvulta lähtien. Kukkalaakso, jossa toukokuussa kukkii yli 30 000 narsissia, on nykyään yksi kartanon tunnetuimmista nähtävyyksistä.
Gullön historia
Gullön kartano on perinteikäs maa- ja metsätalouskartano, joka mainitaan asiakirjoissa jo 1500-luvulla. Jo 1300- ja 1400-luvuilla saari ja sen kalavedet kuuluivat Padisen luostarille lähellä Revalia, nykyistä Tallinnaa.
Ruotsin kuningas Eerik XIV antoi Gullön niin sanottuna rälssitilana Nils Boijelle, joka oli Raaseporin linnan vouti ja myöhemmin Suomen käskynhaltija. Kartanosta tuli rustholli, joka tarjosi sotilaita armeijalle. Pääelinkeinot olivat lihantuotanto, voinvalmistus, heinänviljely sekä silakan kalastus. Kruunun hevoset laidunsivat Gullössä kesäisin.
1700-luvulla maatilatoiminta laajeni, ja tilalle perustettiiin neljä taksvärkkitorppaa. Metsää hakattiin runsaasti puuhiilen tuotantoa varten Fagervikin ja Skogbyn läheisiä rautaruukkeja varten, ja halkoja vietiin myös Revaliin ja Tukholmaan.
1700-luvun lopulla kartanoa omisti Klickin upseerisuku. Tuolloin kartano toimi myös salaisena kohtaamispaikkana Anjalan liiton aktivisteille, jotka pyrkivät erottamaan Suomen Ruotsin valtakunnasta. Boijen ja Klickin suvut omistivat tilan lähes 300 vuoden ajan.
Päärakennus rakennettiin 1760-luvulla, kun aiempi päärakennus oli palanut. Rakennusta laajennettiin vuonna 1903, ja se toimii edelleen yksityiskotina. Useimmat pihapiirin rakennuksista ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta.
1800-luvun alussa Gullö vaihtoi omistajaa muutaman kerran, mutta viimeisten 200 vuoden ajan kartano on kuulunut Kopparströmin ja Aschanin suvuille. Vuonna 2023 kartano siirtyi Oskar Daménille.
Nykyään tilalla viljellään viljaa noin 50 hehtaarin alueella kartanon ympäristössä ja saarella. Metsätalous on yhä tärkeä tulonlähde. Metsästä saadaan sekä tukkipuuta että haketta tilan lämpökeskusta varten.
Kartano tänään
Gullön luonto on vaihtelevaa ja rehevää. Kartanon alueen ympäristö saaren pohjoiskärjessä on täynnä tammilehtoja, joissa on monipuolinen kasvisto ja runsas linnusto.
Lehdot olivat laidunmaita kartanon ensimmäisinä vuosisatoina, mutta ovat myöhemmin jätetty luonnontilaan. Ne rauhoitettiin 1950-luvulla, mutta käytännössä ne ovat olleet luonnonsuojelualueita jo yli 200 vuoden ajan.
Saaren sisäosissa maasto on vaihtelevaa ja sisältää viljavaa metsää, kallioita, soita sekä kolme sisäjärveä, joiden rannat ovat rakentamattomia ja luonnonkauniita. Byträsketin ja Långträsketin ympäröivä erämaaluonto kuuluu Natura-alueeseen ja on rauhoitettu.